Pomo piilossa

"Pomo piilossa" on televisio-ohjelma, jossa yrityksen toimitusjohtaja naamioituu ja lähtee tekemään tavallisia töitä omien työntekijöittensä pariin uskotellen itselleen, että kukaan ei ihmettele perässään viipottavaa tv-ryhmää. Luonnollisesti johtaja on täysi tumpelo suurimmassa osassa esitettyjä työtehtäviä ja alaiset osoittavat kerta toisensa jälkeen, että huolimatta surkeista työoloista, pienestä palkasta ja olemattomasta arvostuksesta he ovat äärettömän sitoutuneita työpaikkaansa.

 

Valtiolla on tässä piiloutumisasasiassa osattu mennä askelta pitemmälle. Tämän sai kokea perhevapailta töihin palannut kollega, joka on nyt ollut töissä puolitoista viikkoa ilman, että esimies olisi kertaakaan ollut yhteydessä. Ei puhelinsoittoa ensimmäisenä työpäivänä, ei tervetulotoivotusta sähköpostilla, ei mitään elonmerkkiä sieltä jostain parinsadan kilometrin päästä, missä esimies pitää majaa. Jos me toisen esimiehen alaisina puurtavat työkaverit emme olisi neuvomassa, ohjaamassa ja opastamassa sekä ylläpitämässä reipasta työpaikkahenkeä, olisi töihin palaaja todellisessa yksinäisessä kuplassa vailla mitään tukea.

 

Ymmärtäisin esimiehen näkymättömyyden, jos hän olisi työssään noviisi ja vasta tapailisi ensiaskeleitaan ryhmän vetäjänä. Valitettavasti kyseessä on itseään eräänlaisena johtamistaidon guruna pitämä henkilö, jonka kalenteri täytyy esimiesten koulutuksista, väliportaan esimiesten sparrauksista ja hyvän johtamistavan luennoista. Suutarin lapsille eli omille alaisilleen hän ei kykene kenkiä ompelemaan, vaan jättää nämä pärjäämään omillaan. 

 

Tässä sitä itsekseen miettii, voiko omaan pitkään työpaikalta poissa olleeseen alaiseensa näin välinpitämättömästi suhtautuva henkilö ihan oikeasti kouluttaa muita hyvässä johtajuudessa. Mistä voimme vetää suoran linjauksen siihen, että hallinnossa henkilöstöbarometreissa esille nousee vuodesta toiseen sama ongelma eli johtaminen on hukassa, kadoksissa ja aikaa sitten lamaantunut. Mihin vastataan lisäämällä esimieskoulutusta, joka perustuu samaan ideologiaan, jolla on jo vuosia saatu aikaan pelkkää surkeaa tulosta. Jonka jälkeen työtyytyväisyys on entistä alhaisempi. Mistä seuraa se, että haukutaan alaiset ja lisä- ja täydennyskoulutetaan niitä johtajia, jotka eivät joko vie oppeja työpaikalle tai saavat väärää opastusta ja ovat siksi hukassa oman työnsä kanssa.

 

Oli miten oli, niin työkaveri istuu huoneessaan pyöritellen peukaloitaan ja miettien, miten saisi esimiehensä reagoimaan edes sen verran, että saisi vastauksia muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen. Häneen verrattuna minun työsuhteeni alku oli suorastaan auvoista ja aurinkoista. Minulla on esimies, joka ihan oikeasti tekee parhaansa, että asiat saadaan järjestykseen. Työkaverin esimies taitaa vakaasti uskoa siihen, että ongelmat katoavat, jos hän kykenee pysymään piilossa muutaman kuukauden. Tai sitten hänestä on hienoa olla niin kiireinen, ettei jonkun tavallisen asiantuntijan kysymykset turhia hetkauta. Mukavampi keskittyä piirtelemään arvojohtamisesta diaesitystä kuin ryhtyä itse johtamaan arvojen mukaan.