Minulla on virkamiehen sielu. Valtion virkamieslaki on tatuoitu jonnekin ydinjatkeeni ja selkärankani välimaastoon, joten osaisin todennäköisesti unissanikin vastata kysymykseen, onko virkamiehen ensisijaisena tehtävänä tehdä oikeita asioita vain asioita oikein. Kyseisen lain 4. luvun 14 pykälässä todetaan, että "Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla."
Miksikö olen nyt tullut siihen tulokseen, että minussakin saattaa olla jotain vikaa (jos ei aivotoiminnassa niin kokemuksen kokemisessa). Sain postitse työtodistuksen, johon esimies oli pyynnöistäni huolimatta rustannut arvioinnin työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. Tai ei oikeastaan, hän oli ottanut hieman luovemman perspektiivin ja arvioi minun hoitaneen työni hyvällä työtaidolla, ahkerasti ja asiakasystävällisesti. Käytöksestä ei ole mainintaa, joten se lienee ollut jossain surkean ja ala-arvoisen tietämillä eritoten siksi, että menin aikoinaan luottamuksellisessa työtyytyväisyyskyselyssä arvioimaan lähiesimiehen johtamistaidot ja puolueettomuuden puutteellisiksi.
Paperin luettuani herkistyin ja tuohduin välittömästi. Ensimmäinen läpi kohmeisten aivojeni humahtanut ajatus oli se, että aha, en olekaan suoriutunut töistäni kiitettävästi, vaikka aika monta kertaa pelastin kyseisen esimiehen hänen tietämättömyytensä aiheuttamista noloista tilanteista. Toinen ja vahvemmin vavisuttava ajatus oli, että esimies ei tunne työelämän yksinkertaisimpia ja jokapäiväisimpiä lainkohtia. Jos arviointeja ei työtodistukseen ole pyydetty, niitä ei pidä antaa!
Lähtökohtahan on, että minut irtisanottiin, koska työkokemukseni, osaamiseni, yhteistyötaitoni, viestintä- ja vuorovaikutustaitoni sekä kykyni uudistaa ja uudistua ovat puutteelliset. Eivät ne kovin kaksiset ole esimiehelläkään, jolle alkeellisin työtehtävä eli työtodistuksen oikeaoppinen kirjoittaminen on näköjään ylivoimainen asia. Kyllä, siinä lomakkeella on valmiina lokonen ko. asian kirjaamiseksi, mutta eikö muka kymmeniä vuosia esimiehenä toiminut henkilö tiedä, että siihen ei kirjoiteta yhtään mitään ellei erikseen ole pyydetty. Kyky uudistaa ei tarkoita sitä, että keskitason pomo saa omasta päästään ryhtyä muuttamaan lakeja oman mielensä mukaisiksi.
Kyse on periaatteesta. Virkamiehenä minun tehtäväni on tehdä oikeita asioita oikein, ei vähän niin kuin sinnepäin tai melkein. Samaa minulla on oikeus odottaa entiseltä esimieheltä. Töitä ei tehdä mitenkuten vaan virkamiesmäisen asianmukaisesti ja viivytyksettä. Asianmukaisuus tarkoittaa sitä, että noudatetaan kaikkia niitä lakeja, jotka siinä tilanteessa tekemiseen vaikuttavat. Jos ei osaa tai tiedä, voi aina tarkistaa Finlexistä tai kysyä saman työnantajan palvelussa olevalta lakimieheltä.
Aikanaan joku antoi ohjeen, että kannattaa aina palkata itseään fiksumpia, silloin syntyy kunnon tulosta. Ehkä valtiolla pomoa fiksummat kannattaa irtisanoa, koska silloin virastoon ei jää ketään, joka huomaisi esimiehen osaamattomuuden. Koska olen tavallista jääräpäisempi, laitan vielä tänään entiselle esimiehelle sähköpostia, jossa muistutan työsopimuslain 6. luvun 7. pykälästä. Siihen on yksiselitteisesti kirjoitettu, että "Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava
työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja
käytöksestä". Esitän entiselle esimiehelle kysymyksen, missä vaiheessa olen mennyt mainesanoja työtodistukseen anomaan ja samalla uudistan pyyntöni saada lainmukainen työtodistus asianmukaisesti ja viipymättä.
Olen erityisherkkä. Loukkaannun siitä, että virkamiehet eivät minun kohdallani noudata lakia tai sen henkeä. Eipä ihme, että viimeiset puoli vuotta olen ollut koko ajan henkisesti näppylöillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti